keskiviikko 20. toukokuuta 2009

Aivan niin kuin olis hurmoksessa ollut mestari valmisti sut


Tekipä mieleni hypätä vähän tasajalkaa kun pääsin kotipihaan. Ilosta, siis.
Tämä ehkä kiteyttää.

Olen tosi onnellinen kaikista ihmisistä keitä tunnen. Niistäkin jotka vaan joskus ehkä moikkaa tai muuta pientä. Tervehtikää toisianne, tai hymyilkää, se on ihanaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti