Viisi pientä hevosta

Lapsuuteni rakkaimpia kirjoja oli Kirsti Mannisen ja Pirkko Kanervan Viisi pientä hevosta. Kirjan kuvitukset ovat vieläkin mun mielestä upeimmat ikinä, ja tarina yksinkertaisen kaunis.

Passagerare

Kent- Passagerare

Tuntuu että Kent on ainoa yhtye joka musiikissaan aidosti onnistuu tavoittamaan sen mitä elämä on.

Vieras

Tämä odotti hernepurkissa mökin ylimmällä rappusella. Hän tollotti siinä suupielet alaspäin. Nostin purkin vähän kauemmaksi, että emo uskaltaa tulla ruokkimaan penskaansa (?). Ensin hän vaihtoi paikkaa purkista kiven päälle, seuraavana aamuna hän oli hävinnyt.

Erehdyin ostamaan vihdoin nuo. Mukavat ovat. Ja mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän tykkään vaaleanpunaisesta. Eikö sen pitäis mennä toiste peri?

Herneetki kasvaa hyvi. Mmmmm...

"Sometimes I wondered if I was seeing the same things through my eyes that the rest of the world was seeing through theirs."

Sia- My love

I wish you'd never forget the look on my face when we first met

The nicest thing.

Forget, I'm not sure I could

They say time heals everything
But I'm still waiting

All we´ve ever wanted is to look good naked, hope that someone can take it

Päivällä turhauduin niin että teki mieli kiljua suureen ääneen. Inhoan tätä oloa kun tuntuu että joku verho on silmien edessä enkä pysty näkemään asioita kunnolla, en keskittymään mihinkään. Olen ahdistuksissani kuunnellut paljon Juhaa, en osaa sanoa auttaako se vai ahdistaako lähinnä lisää. Tänään olisi todella ollut käyttöä yhdella halaukselle, tuntuu että edes yksi ainoa olisi tehnyt kaiken vähän paremmaksi.